TarU Hockeyn julkinen kannanotto

Arvoisa kunnanjohtaja Esko Poikela ja Liedon kunnanvaltuusto

Tarvasjoki on valtakunnallisesti tullut tunnetuksi kyläläisten ja eri yhdistysten välisestä yhteistyöstä sekä talkoohengestä. Yhteistyötä on tehty myös sekä kuntatasolla, että valtiotasolla. Tarvasjoki ja tarvasjokelaiset ovat jo ennen pakkoliitosta Liedon kuntaan osoittaneet, kuinka kunnan omia asukkaita voi palvella erinäisten vapaa-ajan mahdollisuuksien kautta. Tätä ei käy kieltäminen, kun katsoo, että pienessä kylässä on uimahalli, tilava vapaa-ajankeskus Tarvashovi sekä omavarainen jäähalli. Näiden kolmen tärkeän ihmisen hyvinvointiin liittyvän tukipilarin myötä, on yhteistyötä harjoiteltu jo pitkään aina 60-luvulta asti, kun ensimmäiset kivenmurikat on siirretty syrjään Tarvashovin työmaalta.

Edustamme tätä kannanottoa kirjoittaessamme Liedon Tarvasjoella sijaitsevaa jääurheilun erikoisseuraa TarU Hockeyta. TarU Hockeyssa harrastaa tällä hetkellä 176 lietolaista lasta, nuorta ja aikuista. Näistä 64 on Tarvasjoen kylästä ja 112 tulee ”vanhan” Liedon alueelta. Jaostossamme harrastaa viikoittain yli 400 harrastajaa, ja kun laskemme mukaan kaikki valmentajat, muut toimihenkilöt sekä vanhemmat, niin urheiluseuraelämää hengittää yli 1000 ihmistä viikoittain. Olemme valinneet yhdeksi strategiseksi painopisteeksi yhteistyön Liedon kunnan kanssa, jotta voisimme olla entistä parempi harrastuksen tuottaja yhä useammalla lietolaiselle lapselle, nuorelle ja aikuiselle. Yksi merkittävä osa hyvää harrastuskokemusta ovat ensiluokkaiset olosuhteet. Meillä on yksi suomen parhaiten hoidetuista jäähalleista, kun lasketaan hinta/laatusuhdetta ilman, että saamme mitään yhteiskunnallista tukea toimintaamme. Jäähalli on rakennettu laman jälkeen talkootyönä vuonna 1995, ja kuten arvata saattaa, siitä asti pärjännyt ilman merkittävää kunnallista tukea.

Vaikka harjoittelemme pääosin jäähallin tiloissa, niin yksi merkittävä osa kokonaisvaltaista harjoittelua on yleisliikuntataitojen kehittäminen ympärivuotisena oheisharjoitteluna. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun jäähalli on kiinni 4 kuukautta vuodessa. Tässä kohtaa olemme riippuvaisia kunnan ylläpitämistä avoimista oheisharjoitteluun soveltuvista paikoista, kuten kuntoradasta, urheilukentistä ja muista liikuntatiloista. Lieto on panostanut valtavasti viime vuosina jalkapallo- ja yleisurheilumahdollisuuksiin sekä koulujen pihojen muuttamiseen lähiliikuntapaikoiksi. Olemme kuitenkin ihmeissämme, koska liikuntapaikkaselvityksessä Tarvasjoen alueelle ei luvattu yhtään investointia vuosille 2020-2024, jos ei lasketa esikoulun pihan leikkipaikkoja. Monet liikuntapaikat Tarvasjoellakin kaipaisivat pikaista kunnostusta, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kuntalaisia sekä seuramme jäseniä oheisharjoittelukaudella.

Tarvasjoen kunta liitettiin Lietoon vuonna 2015 ja sen seurauksena vuonna 2017 harjoitusolosuhteemme paranivat kustannusten laskun myötä. Liedon kunnan päätös tarjota alle 18-vuotiaiden ryhmille ilmaiset sisäliikuntatilat on erinomainen päätös, joka varmasti maksaa itsensä takaisin terveyden- ja mielenterveyden säästöinä tulevaisuudessa. Viime aikoina käyty keskustelu uhkaa kuitenkin viedä meidät ajassa 40-vuotta taaksepäin, koska kunnalla ei näytä olevan tahtotilaa rakentaa urheiluseuroja tai harrastusryhmiä palvelevaa kunnollista sisäharjoitustilaa Tarvasjoen koulun yhteyteen. Oma lukunsa on se, miksei liikuntatilan selvityksessä otettu huomioon jäähallin sijaintia liikuntasalin paikkaa pohdittaessa. Yhtä kaikki, nykyinen suunnitelma 20m X 10m kokoisesta sisäliikuntatilasta ei tule riittämään yhden jääkiekkojoukkueen harjoitteluun, puhumattakaan seuran järjestämästä leiritoiminnasta. Liian pieni tila on epäkäytännöllinen ja aiheuttaa käyttäjilleen turvallisuusriskin. Tarvasjoen koulun liikuntaryhmätkin ovat nyt ja tulevaisuudessa sen verran suuria, että turvallisuusriskit ovat todellisia myös päivittäin liikuntatunneilla on liikkujina sitten alakoulu- tai yläkouluikäisiä lapsia tai nuoria. Näistä syistä johtuen joudumme hakemaan oheisharjoitteluun tiloja Liedon keskustan tiloista, kuten Lietohallista, Taatilan koulusta sekä muiden koulujen liikuntasaleista. Herää kysymys, riittääkö näiden tilojen kalenterissa tilaa usealle joukkueelle lisää? Tiedämme vastauksen jo etukäteen, ei riitä. Meidän onneksemme Tarvasjoen urheilijat on Liedon viidenneksi suurin urheiluseura, joten tulemme saamaan tiloja käyttöömme samanarvoisesti lietolaisena seurana kuin muutkin. Uskomme, että tulevaisuudessa on tulossa entistä enemmän taistelua tilojen käyttövuoroista, jolloin uhkakuvana on se, että joku vapaaehtoisvoimin toimivista ryhmistä joutuu mahdollisesti jopa lopettamaan toimintansa, kun kunta ei pysty palvelemaan enää kaikkia käyttäjiä tarjoamalla tarvittavia olosuhteita liikuntaharrastamiseen. Voimia työntekijöille, jotka jakavat vuoroja tulevaisuudessa. Tosin Liedon keskustasta voi jatkossa pienemmällä harjoitusryhmällä ajaa harjoittelemaan Tarvasjoen ”minikoppiin” yhtä lailla, mitä me tulemme jatkossa ajamaan Liedon keskustaan. Vaihtoehtona voisi kuitenkin pitää sitä, että käytetään järkeä ja katsotaan 30-40 vuotta eteenpäin. Huomattavasti järkevämpää olisi valita kunnan ehdotuksista vaihtoehto II ja rakentaa kerralla se 140m2 lattiapinta-alaa lisää.

Vaikka olemme sydämeltämme urheiluseuraihmisiä ja nykyisin ylpeitä Lietolaisia, niin ensimmäinen reaktio nähdessämme Liedon kunnan maininnan ”Suomen liikkuvin kunta” -finalistina sai meidät syvään hämmennyksen tilaan. Kyseinen finaalipaikka tuntuu jotenkin täysin oikeudettomalta, kun ottaa huomioon nykyisen pihistelykeskustelun. Emme allekirjoita tätä tällä hetkellä ainakaan Tarvasjoen näkökulmasta, koska olemme vaarassa menettää hyvän kokoisen liikuntasalin, kuntosalin sekä uimahallin ja saamme tilalle pikkuruisen liikuntasalin. Näin ollen toivomme, että Lieto kuntana lopettaa tämän kahden totuuden maalaamiseen ja alkaa ajatella liikunnan-, hyvinvoinnin- sekä mielenterveyden näkökulman kautta myös seurojen etuja yhtenä suurimpina kuntalaisten liikuttajina. Teidän päättäjien olisi kuitenkin hyvä muistaa, että Lietoa ja liikkumaan haluavia lietolaisia on myös muualla kuin keskustan alueella.

Vielä yksi kysymys, jota ihmettelemme. Miksi selvitystyön missään vaiheessa ei ole kuunneltu yhdistysten mielipidettä? Ei riitä, että järjestetään yksipuolinen kuulemistilaisuus joulukuussa, jossa kerrotaan miten asiat ovat ilman minkäänlaista dialogia. Toimiva yhteistyö on nimenomaan dialogia kahden tai useamman ihmisen välillä. Dialogin perusperiaatteet ovat suora puhe, kuunteleminen, odottaminen ja kunnioitus. Voitte arvata, missä voimme yhdessä parantaa. Kunta ei pärjää ilman yhdistysten tarjoamia palveluja ja yhdistykset eivät välttämättä pärjää ilman kunnan muutakin kuin ”henkistä” tukea. Onneksi voimme luottaa ihmisten kykyyn ajatella järkevästi ja toivotamme Teille päättäjille viisaita päätöksiä alkuvuoden ratkaiseviin hetkiin.

Liedon Tarvasjoella 3.12.2019

Marko Mäenpää

TarU Hockey, jääkiekkojaoston puheenjohtaja

Lauri Isotalo

TarU Hockey, toiminnanjohtaja